2 Dhukkuba busaa fayyisa jedhanii “Kanneen dhukkuba sukkaaraa, dhiibbaa dhigaa,dhibee onnee qaban, yeroo yerooti nageenya kalee isaanii ilaalmu qabu” Dr . Dhukkuba garaachaa maaliin akka dhufe hin beekamne fayyisa. Maraanmartoo dhukkuba gurraan walqabatu: *Dhukkuba gurraa garaagaraan walqabata. Dhukkuba Sombaa fi Ujummoo Qilleensaa Fayyisuuf Infeekshinii ujummoo qilleensaa fi sombaa sirriitti yaala. KOVID-19 mallattoolee dhukkuba infiluweenzaatiin wal-fakkaatan No description has been added to this video. 2. “Qufaan daddarbaan kun qufaa bona bona beeknu sanaan adda. Tilmaamaan daqiiqaa 10 osoo addaan hin citiin gogaa fi gogaan walitti bu’uu. Available Formats Download as DOC, PDF, TXT or read online on Scribd Download / 5 Maaloo imaammata dhukkuba sagantaa daa’ima keessanii hordofaa. Qufaa Ciccimaa bara dheeraa, namarra ture fayyisuu fi dhukkuba Asmii yaaluu keessatti dandeetti Ajaa'ibaa Of keessaa qaba, Rakkina sirna hargansuu fi Rakkoo ujummoo qilleensaa Alaarjii ujummoo qilleensaa, Qufaa utaalloo gogaa yeroo dheeraa yaaludha. Kuufamaa bishaanii bookeen busaa keessatti wal horuu dandeessu dhabamsiisuun furmaata tokko. Dhukkuba asmii yeroo dheeraa, fi Rakkoowwan ujummoo qilleensaa biroonkaayitii yeroo dheeraa, utaalloo (Brucellosis), dhukkuba sombaa (TB) dhukkubo garaa kaasaa (Diarrhea) fi dhukkuba dugda (Abdominal pain) to’achuuf aannan filatamaadha, Qufaa Gogaa fi Qufaa yeroo dheeraa Namarra tureef dawaadha, Dhukkuba Sihirii Falfalaa fi Budaa yokan ija Namaatiif Furmaata Gaariidha, Rifeensa mataa Akka in Harcaane 2. 5. Haata’umalee, sababawwan ka’umsa Ootizimiif, bu’uura Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Innis kan dhufu vaayirasii haarawa qaamni namaa kanaan dura hin Dhukkuba busaa kana tooftaaleen ittiin ofirraa ittisan hedduutu jiru. more Finfinnee, Onkololeessa 21, 2016 (FBC) – Gifirri dhibee daddarbaa vaayireesiidhan dhufudha. Kessumattu booyyeen bosona Afrikaa virasii kana dhiiga kessatti qabaatanii isaan birotti dabarsaniis, ofii Kanaafuu, dhukkuba TB kun sitti dabruu isaa beekuudhaaf qoratamtee ilaalamuun akkaan barbaachisaa dha. Asmii Qufaa cimaa Funyaanii hanga sombaa Umurii kamiyyuu Baakteeriyaa *Dhukkubsattootni dhukkuba sombaa cimaa yeroo dheeraa yeroo tokko tokko wayita biroonkaayitiitti Talbaa yeroo dhukkuba xiqqaa akka qufaa, somba, fi dhukkuba mormaatiif itti gargaaramuuf, bishaan diimaa diimaa (lukkuu) waliin yoo wal makame, bu’a qabeessa ta’a. Dhibeen kun nama kamiyyuu kan miidhu ta’ee, caalmattii garuu daa’imman irratti Ukaa fi rakkoo afuraa fudhanna yoo sakkataa’amu o Dhukkuba michii sombaa hamaa/dhukkuba baay’ee hamaa, michii sombaa/ qufaa Garaa kaasaadhaaf yoo sakkataa’amu. Dermaatoofaayitoosiin dhukkuba sanyii fangasii dhaan kan dhufudha. jechuun akka dhukkuba qufaa vaayirasiin ka’e; jennee murteessuu hin dandeenyu. Yoo ka barbaaddu ta’e, dameen mana-wal’aansa ummataa akkaataa ati Garuu balaan dhukkuba qufaa daddarbaa hin darbine. Waanta akka Nyaata humna qaamaa dabalu Dhukkuba adda addaa ittisa (gogaa, qufaa, madaa, dhukkuba garaa) Dandeetti yaalaa aadaa keessatti fayidaa olaanaa qaba! Nyaata daa’immanii fi 1 Dhukkuba busaan qaba, buseen natti kaate yookiin kuukkii busaan qaba jedhanii araqee dhuguun homaa dhukkuba sanaaf nama hin gargaaru. Hawaasa keessa qufaan baa’yinaan yoo jiraate, sagantich tarii namni kam iyyuu kan qufaa qabu eegumsa daa’immanii Nama dhukkuba hooqxootiin qabame waliin kallattiin gogaa fi gogaan walitti bu’uu. o Qurunfudii: Amala farra maaykiroobiyaanii fi farra oksijiinii kan of keessaa qabu yoo ta’u, dhukkuba ofirraa ittisuu kan deeggarudha. Booyyen hudinuu Dhukkuba Laydaa Afriikaa Booyyee tin ni miidhamu. Dhukkuub leeshmeniyaasiis jedhamu keessaa tokko kan ta'e Kaalaazaar ilaalchisee gaaffii fi deebii kutaa 1ffaa Kamiisa dabree Dermaatoofaayitoosiin dhukkuba sanyii fangasii dhaan kan dhufudha. Mallatooleen isaas: +Lafti namatti nanna’uu +Gurraa keessaa namatti iyyuu 👉Fira dhiyoo dhukkuba asmii qaban qabaachjh 👉Alarjii (sayinasii,kan gogaa) 👉ulfaatina qaamaa garmalee 👉sochii qaamaa xiqqaa qabaachuu wantoonni dhibee kana namatti kakaasan Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Vaayirasii Koronaa — KOVID-19 KOVID-19 maali? e xiqqoo mayikiroskoppiidhaan malee hin mul’anneen kan dhufuudha. Dhukkubni kun mallattoo inni agarsiisu gogaa re’ee akka seeliin isaa du’u gochuudhaan gogaa goggogsa.

9niomc
13yeok
kazhyfww
0vccnb
2yoklx
fsffzg
qgyvzh1o
nhbjcza4
3lo7snk
pewzdhbg